Hyviä uutisia

Evankeliumi

Evankeliumi tarkoittaa hyvää uutista. Se on hyvä uutinen siitä, että on toivoa niin elämässä kuin kuolemassa. Ihminen on arvokas eikä Jumala ole jättänyt häntä yksin.

Ero Jumalan yhteydestä

Ero Jumalan yhteydestä näkyy maailmassa monin tavoin. Ihmisellä on tarve kelvata, tulla hyväksytyksi ja arvostetuksi, mutta usein näiden täyttyminen jää kovin vajaaksi. Ihmisellä on myös tarve tehdä jotakin merkityksellistä. Moni kantaa syyllisyyttä asioista, joita ei voi enää muuttaa. Miten voisi olla täysin hyväksytty, jos tietää rikkoneensa itseään tai muita vastaan? Kun ihmisen tarpeet eivät täyty syvällisellä tavalla, jäljelle jää usein ehdollinen rakkaus ja yritys löytää merkitystä siitä, missä se jää vajaaksi: kelpaan jos olen tarpeeksi hyvä, kelpaan jos joku läheinen ihminen minut kelpuuttaa, kelpaan jos saavutan jotakin, etsin elämään merkitystä jostakin epävarmasta ja katoavasta. Tämä ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu. Jumala tarjoaa parempaa.

Synti

Ero Jumalan yhteydestä johtuu synnistä. Syntiä voisi kuvata siten, että emme ole antaneet hänelle sitä, mikä hänelle kuuluu, eli emme ole antaneet hänelle koko elämäämme. Jokaisen ihmisen elämä kuuluu Jumalalle, koska hän on koko maailmankaikkeuden Luoja. Olemme kuitenkin rikkoneet Jumalaa ja toisia ihmisiä vastaan monin tavoin. Jeesus tuli tehdäkseen yhteyden Jumalaan meille mahdolliseksi. Tämä yhteys voi täyttää ihmisen tarpeet syvällisellä tavalla.

Jeesus Kristus

Ihminen on Jumalan kuva. Hän on arvokas Jumalalle, vaikka olisi erossa hänestä. Tätä arvoa ilmaisee se, että Jumala antoi Poikansa kuolemaan ristillä ihmisen puolesta. Kun ihminen uskoo sen, miten arvokkaana Jumala häntä pitää, hänen käsityksensä omasta arvostaan ei riipu ihmisten vaihtelevista mielipiteistä.

Johanneksen evankeliumi alkaa kuvauksella Jumalan Pojasta (Johanneksen evankeliumi 1:1-18). ”Hän oli alussa Jumalan luona” ja ”oli Jumala”. ”Kaikki on syntynyt hänen kauttaan.” Hän on ollut olemassa jo ennen luomakuntaa. ”Niille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä.” Jumalan Poika tuli maailmaan ilmoittamaan Jumalan. Tämä Jumalan Poika on Jeesus Kristus. Hän ”ottaa pois maailman synnin” (Johanneksen evankeliumi 1:29). Jeesuksen vastaanottaminen on sitä, että uskoo siihen, kuka hän on, ja tämä johtaa siihen, että ihminen tulee Jumalan lapseksi.

Jeesuksen kuolema ristillä

Jumalan vastaus syntiin ja sen aiheuttamaan eroon Jumalasta on Jeesuksen kuolema ristillä ja sen jälkeinen ylösnousemus. Ristinkuolemallaan Jeesus sovitti ihmiskunnan synnit Jumalalle. Tämä sovitus tekee mahdolliseksi sovinnon ihmisen ja Jumalan välillä. Raamatussa sanotaan, että Jeesus Kristus on koko maailman syntien sovitus (1. Johanneksen kirje 2:2). Tämän sovitustyön tähden ihminen voi saada anteeksi Jumalalta uskomalla Jeesukseen. Mikään synti ei ole liian suuri.

Sen lisäksi, että Jeesus kuoli ristillä syntien sovituksena, hän nousi kuolleista. Hänen hautansa oli tyhjä ja hän näyttäytyi useille ihmisille ylösnousemuksensa jälkeen. Hän osoitti olevansa elossa ja hän opetti seuraajiaan vielä neljänkymmenen päivän aikana, kunnes hän nousi taivaaseen (Apostolien teot 1:1–11). Jeesuksen ylösnousemus oli välttämätöntä, että ihmisillä voisi olla ylösnousemus ja ikuinen elämä (1. Korinttilaiskirje 15:17–21).

Pelastus ja ikuinen elämä

Jeesuksen sovitustyön tähden ihminen voi tehdä sovinnon Jumalan kanssa ja tulla täysin Jumalan hyväksymäksi ja omaksi. Jumala hyväksyy Jeesuksen tähden omansa silloinkin kun hän ei hyväksy näiden tekoja. Tämä ehdoton hyväksyntä luo turvaa, sillä se ei riipu omasta onnistumisesta eikä toisten mielipiteistä. Osa turvallisuudesta Jumalan yhteydessä on sitä, että voi olla varma siitä, että on turvassa riippumatta tulevaisuudesta. Tähän liittyy lupaus ikuisesta elämästä Jumalan yhteydessä. Hän voitti kuoleman ja tarjoaa ikuista elämää Jumalan yhteydessä niille, jotka uskovat häneen. Johanneksen evankeliumin sanoin: ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainutsyntyisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä” (Johanneksen evankeliumi 3:16).

Turva


Jeesus itse ottaa vastuun pelastuksen pysyvyydestä. Se on osa Isä Jumalan Jeesukselle antamaa tehtävää. Johanneksen evankeliumi kertoo Jeesuksen sanoneen (Johanneksen evankeliumi 6:37–40): ”Jokainen, jonka Isä antaa minulle, tulee minun luokseni, ja sitä, joka tulee minun luokseni minä en ikinä heitä ulos. Minä en ole tullut taivaasta toteuttamaan omaa tahtoani vaan lähettäjäni tahdon. Lähettäjäni tahto on, etten kadota yhtäkään niistä, jotka hän on minulle antanut, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä. Minun Isäni tahto on, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä. Ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.” Jos siis jollakulla, joka uskoo häneen, ei olisikaan iankaikkista elämää tai häntä ei herätettäisi viimeisenä päivänä tai hän tulisi kadotetuksi, silloin Jeesus ei olisikaan tehnyt Isänsä tahtoa. Kyse ei ole uskovan vaan Jeesuksen onnistumisesta, minkä tähden tämä lupaus on vahva.

Tarkoitus

Ihminen kaipaa tarkoitusta elämälleen. Vieraantuneena Jumalan antamasta tarkoituksesta hän joko etsii sitä toisilta tai itseltään. Vain Jumala kykenee kertomaan mikä hänen luomansa tarkoitus on. Hän haluaa ihmisen elävän hänen yhteydessään. Opi tuntemaan häntä. Hän ilmaisee itsensä Raamatussa. Jos sinulla ei vielä ole, etsi itsellesi seurakunta, jossa voit kasvaa hänen tuntemisessaan.

Elämä Jumalan yhteydessä on merkityksellistä, koska itse Jumala, maailmankaikkeuden luoja, pitää sitä merkityksellisenä.

Ihmisen osuus

Evankeliumi on hyvä sanoma pelastuksesta ja ikuisesta elämästä Jumalan yhteydessä. Pelastusta ihminen tarvitsee sen tähden, että hän on erossa Jumalasta. Jumala tarjoaa pelastusta ilmaisena lahjana. Se otetaan vastaan uskolla. Efesolaiskirje kuvaa tätä näin: ”Armosta te olette pelastettuja uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta, ettei kukaan voisi kerskailla.” (Efesolaiskirje 2:8–9). Pelastusta ei ansaita millään, ei uskolla eikä teoilla. Pelastuksessa kyse ei ole uskon määrästä vaan uskon kohteesta. Laita luottamuksesi Jeesukseen Jumalan Poikana ja syntiesi sovittajana, joka voitti kuoleman noustessaan kuolleista ja joka pelastaa ne, jotka häneen turvaavat.

(Kaikki sitaatit ovat Raamattu Kansalle -raamatunkäännöksestä vuodelta 2012.)