Seurakunnan oppi on alisteinen Raamatun opetukselle, emmekä väitä ymmärtävämme kaikkea täysin oikein. Ymmärrämme kuitenkin Raamatun opetuksen sisältävän seuraavat asiat, joita kuvataan tässä opin kuvauksessa. Toivotamme tervetulleeksi joukkoomme myös ihmisiä, jotka ajattelevat toisin. Kunnioitamme jokaisen oikeutta omiin vakaumuksiin ja toivomme, että vastaavasti seurakunnan identiteettiä kunnioitetaan – ja voimme yhdessä tutkia Raamattua lisää ja oppia toisiltamme.
Jumala on iankaikkinen ja maailmankaikkeuden luoja. Hän itse on luomaton. Jumala on kolmiyhteinen eli yksi Jumala iankaikkisesti kolmessa tasavertaisessa persoonassa. Nämä persoonat ovat Isä, Poika ja Pyhä Henki.
Jumala on ilmaissut itsensä luomakunnassa ja erityisesti Raamatussa. Raamattu on Jumalan inspiroima ja totuudenmukainen ja luotettava seurakunnan opin lähde, johon seurakunnan opetuksen ja käytännön tulee perustua.
Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja on siten mittaamattoman arvokas. Jumala loi ihmisen elämään yhteydessään mutta syntiinlankeemus rikkoi tämän yhteyden. Ihminen ei voi itse sovittaa rikkomustaan Jumalalle. Sen takia Jumala lähetti Poikansa maailmaan kuolemaan syntisten ihmisten edestä ja sovittamaan ihmiskunnan synnin.
Jumalan Poika, Jeesus Kristus, syntyi neitsyt Mariasta, eli synnittömän elämän, ristiinnaulittiin, kuoli sovittaakseen ihmiskunnan synnit, haudattiin ja nousi kolmantena päivänä kuolleista ja astui ylös taivaaseen ja tulee tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Hän on täysin ihminen ja täysin Jumala samassa persoonassa.
Uskomalla Jeesukseen Kristukseen, Jumalan Poikaan, ihminen saa syntinsä anteeksi ja ikuisen elämän. Tämä pelastus on Jumalan lahja, jonka hän antaa ilman ihmisen omia tekoja tai ansiota. Ikuinen elämä tarkoittaa sitä, että elämä jatkuu kuoleman jälkeen Jumalan kanssa. Jeesus on ainoa tie ikuiseen elämään ja Jumalan luokse. Joka ei ole koskaan ottanut vastaan ikuisen elämän lahjaa, joutuu ikuiseen eroon Jumalasta kuoleman jälkeen. Jeesus kuoli siksi, ettei kenenkään tarvitsisi kohdata tätä.
Ikuinen elämä on nimensä mukaisesti ikuinen. Se ei lopu siihen, että ihminen mahdollisesti luopuu uskostaan tai lankeaa johonkin syntiin. Pelastus on peruuttamaton lahja. 1
Pyhä Henki uudestisynnyttää ihmisen, kun tämä uskoo Jeesukseen Kristukseen. Tällöin ihmisestä tulee Jumalan lapsi, hän saa Pyhän Hengen ja hänet kastetaan Pyhässä Hengessä osaksi maailmanlaajuista seurakuntaa, jota Raamatussa kutsutaan Kristuksen ruumiiksi. Pyhän Hengen kaste on eri asia kuin vesikaste. Pyhä Henki antaa uudestisyntyneille armolahjoja seurakunnan rakentamiseksi. 2
Seurakunnan tehtäväksi on annettu lähetyskäsky. Se sisältää evankeliumin levittämistä, opettamista ja kastamista. Vesikaste kuuluu jo uskoon tulleille ja täten eroaa Pyhän Hengen kasteesta. Ehtoollinen on muistoateria, jossa leipä edustaa Jeesuksen ruumista ja viinipuun anti hänen ristillä vuodatettua vertaan, johon uusi liitto perustuu. 3
Seurakunta-aika alkoi helluntaista, jolloin Pyhä Henki vuodatettiin, ja päättyy seurakunnan ylöstempaukseen. Tämän jälkeen tulee ahdistuksen aika, jolloin Jumala vuodattaa vihansa maan päälle. Tätä aikaa kuvataan muun muassa Ilmestyskirjassa. Ahdistuksen ajan jälkeen Jeesus palaa maan päälle perustamaan valtakuntansa tuhanneksi vuodeksi. Tuhannen vuoden jälkeen tulee iankaikkisuus. 4
Seurakunnan ylöstempauksen jälkeen seurakunta tulee tuomittavaksi Kristuksen tuomioistuimella. Tälle tuomiolle tulee vain uudestisyntyneitä, pelastuneita ihmisiä eikä tämä tuomio ei johda kenenkään kadotukseen. Tällä tuomiolla Jumala palkitsee uskovia heidän vaelluksestaan maan päällä. Tämä ilmentää Jumalalle eletyn elämän merkitystä. 5
- Tältä osin seurakunnan pelastusoppi on ilmaisarmon teologian mukainen (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmaisen_armon_teologia). Tämä näkemys eroaa näkemyksestä, jonka mukaan pelastuksen voi menettää joko menettämällä uskonsa tai tekemällä syntiä. Se eroaa myös näkemyksestä, jonka mukaan pelastunut ihminen ei kykene luopumaan uskostaan tai elämään synnissä kovin pitkään. ↩︎
- Tämä on erotuksena näkemyksistä, joissa ajatellaan ihmisen uudestisyntyvän vesikasteessa. ↩︎
- Seurakunnan kasteoppi ymmärtää kasteen uskovien kasteena ja ehtoollisen muistoateriana eikä Jumalan armoa välittävänä sakramenttina. Näistä molemmista on erilaisia näkemyksiä kristikunnassa. ↩︎
- Seurakunnan näkemys lopun ajoista on premillennialistinen ja pretribulationistinen. Tämä tarkoittaa sitä, että Kristus tulee takaisin maan päälle perustamaan tuhatvuotisen valtakunnan. Tätä edeltää aika, jolloin maailma kokee Jumalan tuomiota. Tätä aikaa kutsutaan ahdistuksen ajaksi. Seurakunnan ylöstempaus viittaa tapahtumaan, jossa Jumala hakee pelastuneet pois maan päältä. 1. Tessalonikalaiskirje 4:13-18 kertoo tästä. Tempauksen ajankohdasta suhteessa ahdistuksen aikaan on olemassa useita erilaisia näkemyksiä. ↩︎
- Osa kristikuntaa näkee vain yhden tuomion, jossa tuomitaan sekä pelastuneet että pelastumattomat. Toiset tekevät eron ja ajattelevat Ilmestyskirjan mukaisesti, että pelastumattomille on erillinen tuomio. Kuulumme jälkimmäiseen ryhmään. ↩︎